Varaa/peru aika

Eturauhasvaivat ovat yleisiä ja niihin löytyy apua

Eturauhasen liikakasvuun liittyvät vaivat yleistyvät miehillä 40 ikävuoden jälkeen, ja ne ovat tuttuja lähes jokaiselle miehelle.

Eturauhasvaivat ilmenevät usein virtsatessa: virtsasuihku saattaa olla heikko, se katkeilee ja virtsaamisen aloittaminen on vaikeaa. Virtsaamistoimitus pitenee ja sen jälkeen voi esiintyä jälkitiputtelua.

Monelle on tuttua myös se, että voimakas ja vaativa virtsaamistarve yllättää äkillisesti, ja uudessa paikassa pitää ensimmäisenä tarkistaa, missä on vessa. Virtsaamistarve saattaa aiheuttaa myös toistuvia yöherätyksiä, kun virtsaamistarve korostuu yöaikaan.

Vaivojen kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan ne kannattaa tutkituttaa. Tarjolla on monenlaisia hoitoja, jotka helpottavat vaivoja merkittävästi. Lääkärikäynti on tärkeää myös siksi, että vaivojen vakavuutta on vaikea arvioida itse.

-Eturauhasen tulehdus, liikakasvu ja syöpä ovat kaikki mahdollisia, ja näitä kaikkia voi esiintyä samaan aikaan eturauhasessa. Vuosittain eturauhassyöpään sairastuu noin 5000 miestä. Suurin osa eturauhassyövistä on täysin oireettomia, ja ne löydetään muiden tutkimusten, kuten liikakasvun tutkimusten ja hoitojen yhteydessä, kertoo Aura Klinikan urologi Mikael Anttinen.

-Eturauhassyövistä suurin osa on onneksi matalan riskin syöpiä, ja ne eivät aiheuta merkittäviä seuraamuksia potilaalle. Toki joukossa on myös aggressiivisia syöpiä, jotka pitäisi löytää ajoissa.

Eturauhasen tutkimusmenetelmiä ovat eturauhasen tunnustelu ja ultraäänitutkimus peräsuolen kautta, verestä otettu eturauhasspesifinen antigeeni (PSA)-testi sekä enenevästi eturauhasen magneettikuvaus. Urologi tekee tutkimusten yhteydessä myös haastattelun, jossa selvitetään oireisuutta ja esimerkiksi sukutaustaan liittyviä asioita.

Edellä olevien tutkimusten avulla urologi arvioi, tarvitaanko tarkempia tutkimuksia kuten eturauhasen koepaloja eturauhassyövän poissulkua/diagnoosia varten vai riittääkö seuranta.

Ensikäynnillä urologi myös arvioi potilaan riskin sairastua eturauhassyöpään, jonka perusteella arvioidaan jatkoseurannan tarve ja tiheys. 

Mikael Anttinen kannustaa käymään urologilla riittävän usein.

-Jos henkilöllä ei ole kohonnutta riskiä, kontrollikäyntien väli voi olla oireettomalla miehellä useita vuosia, mutta jos riski on koholla, on viisasta käydä urologilla esimerkiksi kahden vuoden välein.