Varaa/peru aika

Milloin kannattaa mennä urologille?

Milloin kannattaa mennä urologille?

| Mikael Anttinen, urologi

Milloin kannattaa mennä urologille?

Urologi tutkii ja diagnosoi virtsa- ja sukupuolielinten sairauksia sekä tarjoaa hoitoa vaivoihin. Apua saa esimerkiksi miesten vaihdevuosiin sekä virtsaamis- ja erektiovaivoihin.

Ikääntymisen myötä ennen kaikkea eturauhaseen liittyvät vaivat ja sairaudet yleistyvät, ja monilla miehillä on eturauhasen liikakasvuun liittyviä oireita, esimerkiksi virtsaamisvaikeuksia. Vaikka vaivat ovat yleisiä, ne ovat monelle arkaluontoisia eikä niistä ole helppo puhua.

Aura Klinikan urologi Mikael Anttinen kannustaa miehiä hakeutumaan rohkeasti lääkärille.

- Jos esimerkiksi erektio- tai virtsaamisongelmat haittaavat elämää, kannattaa tulla käymään urologilla. Moni mies ajattelee, että nämä ovat normaaleja, ikääntymiseen liittyviä vaivoja, eikä niille voida tehdä mitään. Asia ei kuitenkaan ole niin, vaan on olemassa lääkkeitä ja hoitoja, joilla vaivoja voidaan hoitaa merkittävästi, sanoo Anttinen.

Anttinen muistuttaa myös, että oireiden vakavuutta on vaikea arvioida itse.

- Yli 50-vuotiaan miehen kannattaa käydä rutiinitarkastuksissa säännöllisesti, se on tärkeä terveysteko itselle. Erityisen tärkeää se on, jos lähisuvussa on todettu eturauhassyöpää. Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä ja miehillä toiseksi yleisin kuolemaan johtava syöpä. Pääsääntöisesti kuitenkin eturauhassyövän luonnollinen taudinkulku on hidasta ja monilla miehillä eturauhassyöpä ei ehdi aiheuttaa vakavia seuraamuksia. On kuitenkin tärkeää, että mahdolliset löydökset tehdään ajoissa. Urologi pystyy luotettavasti arvioimaan, mitkä syöpätyypit tarvitsevat välitöntä hoitoa, ja mitä syöpätyyppejä voidaan rauhallisin mielin seurata.

Muita urologisia vaivoja/löydöksiä, jolloin urologille kannattaa ehdottomasti varata aika ovat virtsan näkyvä verisyys tai kiveksessä tuntuva kyhmy.

Urologia tutkii ja hoitaa sekä virtsaelinten (munuaiset, virtsajohtimet, virtsarakko, virtsaputki) että sukupuolielinten (siitin, kivespussi, kivekset, lisäkivekset, siemenjohdin, rakkularauhaset, eturauhanen) sairauksia ja toimintahäiriöitä sekä urologisia syöpäsairauksia, kuten eturauhassyöpä, kivessyöpä, peniksen syöpä, munuaissyöpä ja virtsateiden syöpä. Tutkimuksia ja hoitoja saa myös hyvänlaatuisiin sairauksiin, kuten virtsakivitautiin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Eturauhasvaivat ovat yleisiä ja niihin löytyy apua

Eturauhasen liikakasvuun liittyvät vaivat yleistyvät miehillä 40 ikävuoden jälkeen, ja ne ovat tuttuja lähes jokaiselle miehelle.

Eturauhasvaivat ilmenevät usein virtsatessa: virtsasuihku saattaa olla heikko, se katkeilee ja virtsaamisen aloittaminen on vaikeaa. Virtsaamistoimitus pitenee ja sen jälkeen voi esiintyä jälkitiputtelua.

Monelle on tuttua myös se, että voimakas ja vaativa virtsaamistarve yllättää äkillisesti, ja uudessa paikassa pitää ensimmäisenä tarkistaa, missä on vessa. Virtsaamistarve saattaa aiheuttaa myös toistuvia yöherätyksiä, kun virtsaamistarve korostuu yöaikaan.

Vaivojen kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan ne kannattaa tutkituttaa. Tarjolla on monenlaisia hoitoja, jotka helpottavat vaivoja merkittävästi. Lääkärikäynti on tärkeää myös siksi, että vaivojen vakavuutta on vaikea arvioida itse.

- Eturauhasen tulehdus, liikakasvu ja syöpä ovat kaikki mahdollisia, ja näitä kaikkia voi esiintyä samaan aikaan eturauhasessa. Vuosittain eturauhassyöpään sairastuu noin 5000 miestä. Suurin osa eturauhassyövistä on täysin oireettomia, ja ne löydetään muiden tutkimusten, kuten liikakasvun tutkimusten ja hoitojen yhteydessä, kertoo Aura Klinikan urologi Mikael Anttinen.

- Eturauhassyövistä suurin osa on onneksi matalan riskin syöpiä, ja ne eivät aiheuta merkittäviä seuraamuksia potilaalle. Toki joukossa on myös aggressiivisia syöpiä, jotka pitäisi löytää ajoissa.

Eturauhasen tutkimusmenetelmiä ovat eturauhasen tunnustelu ja ultraäänitutkimus peräsuolen kautta, verestä otettu eturauhasspesifinen antigeeni (PSA)-testi sekä enenevästi eturauhasen magneettikuvaus. Urologi tekee tutkimusten yhteydessä myös haastattelun, jossa selvitetään oireisuutta ja esimerkiksi sukutaustaan liittyviä asioita.

Edellä olevien tutkimusten avulla urologi arvioi, tarvitaanko tarkempia tutkimuksia kuten eturauhasen koepaloja eturauhassyövän poissulkua/diagnoosia varten vai riittääkö seuranta.

Ensikäynnillä urologi myös arvioi potilaan riskin sairastua eturauhassyöpään, jonka perusteella arvioidaan jatkoseurannan tarve ja tiheys. 

Mikael Anttinen kannustaa käymään urologilla riittävän usein.

- Jos henkilöllä ei ole kohonnutta riskiä, kontrollikäyntien väli voi olla oireettomalla miehellä useita vuosia, mutta jos riski on koholla, on viisasta käydä urologilla esimerkiksi kahden vuoden välein.

Edellinen artikkeli Seuraava artikkeli