Varaa aika

Vaginismi

Vaginismi

| Katja Kero, Naistentautien erikoislääkäri, seksuaalineuvoja

Vaginismi on määritelty jatkuvaksi tai toistuvaksi vaikeudeksi sallia peniksen, sormen tai jonkin naisen haluaman esineen viemistä emättimeen. Yhdyntä on kuin “seinää päin juoksemista” (”hitting a wall”). Kyseessä on eräänlainen emättimen paniikkitilanne, jossa potilaan kokema pelko, ahdistus ja kipu hallitsevat oirekuvaa.

Vaginismin esiintyvyyden on arvioitu olevan 1-6 % väestöstä. Taustalla on usein psykosomaattista pelkoa seksuaalisuuteen ja yhdyntöihin liittyen. Toistuva yhdyntäkipu voi aiheuttaa myös vaginismia. Vaginismi voidaan jakaa primaariseen ja sekundaariseen vaginismiin. Primaarisessa vaginismissa potilas ei ole koskaan kokenut kivutonta yhdyntää, kun taas sekundaarisessa vaginismissa yhdynnät ovat sujuneet aikaisemmin normaalisti.

Ennen vaginismidiagnoosin asettamista anatomiset syyt ja erilaisiin sairauksiin liittyvät tilanteet tulee poissulkea (Taulukko 1). Parisuhdetilanteen ja seksuaalihistorian kartoittaminen on keskeistä, sillä vaginismin taustasyynä saattaa olla aikaisemmin koettu seksuaalinen väkivalta.

Taulukko 1. Vaginismin taustasyistä

Hoidon tavoitteena on katkaista kivun ja pelon aiheuttama noidankehä ja korvata kipu nautinnolla ja spasmi rentoutumisella. Kaikki hoito tehdään lisäämällä naisen omaa kehontuntemusta kunnioittaen hänen omia toiveitansa. Hoidossa keskitytään pelon aiheuttamaan välttämisreaktioon liittyviin kysymyksiin. Hoito vaatii ammattilaiselta asiantuntemusta, empatiakykyä ja kärsivällistä asennetta. Kuvassa 1. on kuvattu vaginismiin liittyvä noidankehä, minkä ymmärtäminen on keskeistä vaginismipotilaan hoidossa. Hoito etenee portaittain (Taulukko 2). Potilasta rohkaistaan oman kehonsa tutkimiseen. Vastaanotolla lääkäri tarjoaa tutkimusmatkan potilaan anatomiaan varsipeilin avulla. Joillekin potilaille jo oman anatomian ja sukuelinalueen näkeminen varsipeilin avulla voi olla suuri askel oman arvokkaan kehon hyväksymiseen ja kunnioittamiseen. Tämä on ensimmäinen askel normalisoitaessa sukuelinalue yhtä tärkeäksi kehon osaksi kuin mikä tahansa muu ihmisen anatomiaan kuuluva alue.

Mikäli taustalta hahmottuu seksuaalinen tai muu trauma, hoito etenee trauman hoitamisen kautta keholliseen hoitoon. On hyvä muistaa, että traumastakin voi toipua ja voimautua hyvään tasapainoiseen elämään.

Taulukko 2. Vaginismipotilaan hoidon osa-alueita

Emättimen koskettaminen ensin potilaan omalla sormella ja tämän jälkeen pienillä mielellään pehmeillä apuvälineillä on olennainen osa vaginismin hoitoa. Dilataatio- eli laajennushoitoa käytetään edeten pienemmästä laajenninpuikosta suurempaan. Tarkoituksena on ensin saada tunne omasta vartalosta ja tämän jälkeen apuvälineellä siedättyä omasta kehosta erillisen esineen penetraatioon liittyville fyysisille ja psyykkisille tuntemuksille. Mikäli potilaalla on kumppani, hän voi olla mukana harjoitteissa.

Mikäli raskaustoive on tehnyt ajatuksen vaginismin hoidosta ajankohtaiseksi, on hyvä tietää, että raskaaksi voi tulla ilman emätinyhdyntää. Vaginismipotilas on saattanut elää tyydyttävääkin seksuaalielämää hyvässä rakastavassa parisuhteessa luoden kumppaninsa kanssa oman tavan intiimille nautinnolle ilman emätinyhdyntää. Raskauden aiheuttama ajatus emätinyhdynnän tarpeesta voikin aiheuttaa suunnatonta ahdistusta potilaalle. Mielikuvat raskauden seurantaan liittyvistä sisätutkimuksista ja alatiesynnytyksestä voivat saada potilaan pelkäämään avunhakemista entistä enemmän. Vaginismipotilaan elämänlaatu ja toivo normaalista elämästä helpottuvat, kun hän saa asiallista tietoa siitä, että

  1. raskaus voidaan saattaa alkuun ilman emätinyhdyntää
  2. raskauden seurannassa voidaan tähdätä siihen, että seulonnat tehdään ultraäänitutkimuksella vatsan päältä
  3. synnytystavan arvio voidaan suunnitella yhdessä potilaan kanssa SYPE-poliklinikalla (synnytyspelkopoliklinikalla)

Hoitotiimiin kuuluvat asiaan perehtynyt gynekologi, lantionpohjan fysioterapeutti sekä usein myös seksuaaliterapeutti. Raskaustoiveen kohdalla mukana voivat olla myös lapsettomuushoitoihin perehtynyt lääkäri ja vaginismipotilaan hoidon tunteva synnytyslääkäri (obstetrikko).

Jos kaipaat apua ja hoitoa vaginismiin liittyen, sinun kannattaa varata 60 minuutin aika asiaan perehtyneelle gynekologille. Ensikäynnillä kartoitetaan taustatietoja ja luodaan luottamuksellinen potilas-lääkärisuhde. Gynekologista tutkimusta ei tule milloinkaan tehdä vasten potilaan toivomusta. Voitkin luottaa siihen, että vastaanotolla sinua kunnioitetaan ja kehoasi arvostetaan. On jo suuri askel, kun uskallat varata ajan gynekologille 

Edellinen artikkeli